Heippahei ihmiset! Saattaa ehkä mahdollisesti olla niin, että näiden viimesten kuvien lisääminen sieltä Rakveresta, sekä kaiken muunkin päivittely tänne blogin puolella on jääny viimesen kuukauden aikana vähemmälle. Melko luottavaisin mielin voin kuitenkin todeta, että tämä seikka ei varmasti ole aiheuttanut kovin suurelle yleisölle isompaa mielipahaa, joten säästän teidät säälittäviltä selityksiltäni kiireisestä elämästäni tai sen puuttumisesta.
Tämän lukuvuoden ensimmäinen elämänhaluni riistävä tapahtuma eli koeviikko on nyt takanapäin. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen panokseeni (tähtihetkiini ei tosin lukeutunut sunnuntain olotila, jossa vapisten vessan lattialla maatessani häälyin elämän ja kuoleman rajamailla, tuskaille seuraavan päivän historian koetta. Lauantaina tuli siis tosiaan piipahdettua ulkona pitkästä aikaa) ja sen tuottamaan tulokseen. Panostani ja sen tuottamaan tulosta voimme kuitenkin arvioida uudelleen sitten kokeiden palautuksen yhteydessä. Koko koeviikon ajan syötin itselleni muunneltua totuutta siitä miten elämälleni löytyy jokin uusi ja mullistava tarkoitus heti piinan loputtua. Tänään jouduin kuitenkin myöntämään itselleni totuuden. Säälittävyysasteeni taitaa vain nousta kokeiden loputtua ja elämältäni katoaa viimeinenkin suunta. Eihän sitä muuta tekemistä olekaan kun lukea venäjän sanoja epätoivon vimmalla tai opiskella maailman kulttuuripiirejä ulkoa. Säälittävyydestäni voimme kuitenkin nyt siirtyä näihin kauan odotettuihin kuviin!
Seuraavat päivät Rakveressa olivat ainakin yhtä kiireisiä ja hupaisia kuin edellisetkin. Ainakin käveltyä tuli kilometri jos toinenkin. Väsymyksen ja epätoivon vallatessa mieleni annan kuvien puhua puolestani!
-Noora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti